Kun yritys kasvaa, myös kiinteistön on usein muututtava mukana. Uudet tuotanto-, varasto- tai työtilat eivät synny pelkällä rakennushankkeella, jos voimassa oleva kaava ei mahdollista suunniteltua käyttöä tai rakentamista.
Kaava selkeyttää, mitä alueelle saa rakentaa, mihin tarkoitukseen rakennuksia voidaan käyttää ja miten esimerkiksi vanha rakennuskanta, luontoarvot, hulevedet, liikenne ja naapurusto huomioidaan. Tuuloksen rekitehtaan alueella tämä tuli ajankohtaiseksi, kun Puusepänliike Hanneksen toiminta oli kasvanut vanhassa rekitehdasmiljöössä nykyisiä tiloja suuremmaksi.
Vanha rekitehdas sai uuden elämän
Tuuloksessa sijaitseva vanha rekitehdas on poikkeuksellinen ympäristö yritystoiminnalle. Alueella on pitkä historia, vanha myllytontti ja muuta vanhaa rakennuskantaa sekä vahva paikallinen identiteetti. Puusepänliike Hannes on kehittänyt alueelle erikoispuusepäntyöhön keskittynyttä toimintaa, jossa valmistetaan muun muassa perinneikkunoita, ovia ja vaativia puusepäntuotteita suojeltuihin ja historiallisiin kohteisiin.
Yrityksen kasvu loi tarpeen lisätiloille tuotantoon, kokoamiseen, pintakäsittelyyn, pakkaamiseen ja varastointiin. Samalla tavoitteena oli säilyttää alueen omaleimainen luonne ja sovittaa uusi rakentaminen vanhaan rekitehdasmiljööseen.
Ympäristönsuunnittelu Oy:n kaavainsinööri Arto Remeksen mukaan kaavasuunnittelun ytimessä oli arvokkaan tehdasmiljöön, kulttuuriympäristön ja yrityksen laajentumisesta johtuvan lisärakentamisen yhteensovittaminen. Lähtökohdat olivat haastavat, mutta hyvällä kaavatyöllä ne saatiin ratkaistua.
Kaavamuutoksella mahdollistettiin uudenlainen käyttö
Kaavamuutostarvetta synnytti muun muassa se, että vanha asemakaava ei vastannut alueen nykyistä käyttöä tai yrityksen laajentumistarpeita. Alue oli vanhassa kaavassa pääosin pienteollisuusrakennusten korttelialuetta, eikä se sellaisenaan mahdollistanut nykyisen kaltaista asuin-, liike- ja yrityskäytön kokonaisuutta.
Kaavamuutoksella puusepänliikkeelle osoitettiin TY-alue eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Samalla vanhan rekitehtaan alueelle mahdollistettiin asumista, liike- ja toimistokäyttöä, ja eteläosan asuinympäristö erotettiin omaksi kokonaisuudekseen.
Kulttuuriympäristö ohjasi suunnittelua
Vanhoilla kiinteistöillä kehittämiseen liittyy usein kysymys siitä, rajoittaako rakennushistoria uuden rakentamista. Tuuloksen rekitehtaan tapauksessa vanha rakennuskanta oli olennainen osa alueen arvoa.
Kaavassa entinen rekitehdasrakennus ja vanha tiilinen pajarakennus osoitettiin suojeltaviksi rakennuksiksi. Suojelu ohjaa kehittämistä niin, että historiallinen kerroksellisuus säilyy osana uutta käyttöä.
Yritykselle tämä on myös imagollinen vahvuus: käsityöosaamiseen, perinnerakentamiseen ja laadukkaaseen puusepäntyöhön erikoistunut yritys toimii nyt ympäristössä, joka kertoo samaa tarinaa kuin sen tuotteet.
Poikkeuksellinen kulkureitti pitsihuvilalle
Yksi kaavamuutoksen kiinnostavimmista yksityiskohdista liittyi vanhalle myllytontille siirrettyyn pitsihuvilaan. Aiemmassa kaavassa rakennus oli osoitettu työmaaparakiksi, mutta kaavamuutoksessa sen käyttötarkoitus muutettiin asuinrakennukseksi. Alueen keskellä kulkee Maaherranoja, joka on sekä maisemallisesti että luontoarvojen kannalta tärkeä.
Kaavaratkaisu on poikkeuksellinen: tontille ei osoitettu tavanomaista tieyhteyttä, vaan pysäköinti jää Maaherranojan toiselle puolelle ja kulku rakennukselle tapahtuu kävellen puron yli siltaa pitkin. Pelastuslaitoksen näkökulmasta ratkaisu oli mahdollinen, koska kiinteistölle päästään tarvittaessa toisesta suunnasta. Kaupungin kannalta olennaista oli, ettei ratkaisu synnytä uutta kadunpitovelvoitetta.
Kaavamuutoksessa huomioitiin myös Maaherranojan lähiympäristön luontoarvot. Alueelle osoitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, ja hulevesien hallinnalle annettiin määräyksiä.
Kaava on väline kiinteistön kehittämiseen
Tuuloksen rekitehtaan tapaus näyttää, miksi kaavatilanne kannattaa selvittää ajoissa, kun kiinteistölle suunnitellaan uutta käyttöä, laajennusta tai investointia.
Kaavamuutos voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun:
- yritys tarvitsee lisää rakennusoikeutta
- nykyinen käyttötarkoitus ei vastaa todellista tai suunniteltua toimintaa
- vanhaa rakennuskantaa halutaan ottaa uuteen käyttöön
- asuminen, yritystoiminta ja ympäristöarvot pitää sovittaa yhteen
- hulevedet, luontoarvot tai maisema vaikuttavat rakentamisen mahdollisuuksiin
- kiinteistön arvoa ja käyttömahdollisuuksia halutaan kasvattaa pitkällä aikavälillä
Tuuloksen rekitehtaan asemakaavan muutos osoittaa, että kaavoitus voi olla yritykselle konkreettinen kasvun mahdollistaja ja kehittämisen työväline. Se auttaa sovittamaan yhteen liiketoiminnan tarpeet, kiinteistön arvot, ympäristön reunaehdot ja viranomaisvaatimukset.
Ympäristönsuunnittelu Oy toimi hankkeessa kaavan laatijana. Työssä korostui kokonaisuuden hallinta: yrityksen kasvutavoitteet, vanhan rekitehdasmiljöön säilyminen, hulevesien hallinta, luontoarvot ja alueen tuleva käyttö oli tuotava samaan suunnitteluratkaisuun.
Jos omalla kiinteistöllä on kehittämistarpeita, kaavatilanne kannattaa selvittää varhaisessa vaiheessa sillä prosessiin kannattaa varata aikaa.
Kaavaprosessin eteneminen Tuuloksessa
Tuuloksen rekitehtaan asemakaavan muutos eteni vaiheittain luonnoksesta ehdotukseen ja hyväksymiskäsittelyyn. Prosessin vaiheet konkretisoivat hyvin, että kaavamuutos on maanomistajalle ja yritykselle useamman kuulemisen, selvityksen ja päätöksentekovaiheen kokonaisuus.
Kaavaprosessi eteni vaiheittain
28.8.2024
Asemakaavan muutos tuli vireille.
25.9.–24.10.2025
Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat julkisesti nähtävillä.
22.4.2026
Kaupunkirakennelautakunta käsitteli kaavaehdotuksen ja päätti asettaa sen nähtäville.
30.4.–1.6.2026
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä.
25.8.2026
Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kaavan hyväksymisvaiheen ehdotuksen.
14.9.2026
Kaupunginhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen ja esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle.
5.10.2026
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen nro 2649.
Ympäristönsuunnittelu Oy auttaa maanomistajia, yrityksiä ja kiinteistöjen kehittäjiä asemakaavojen, ranta-asemakaavojen ja maankäytön suunnittelun kysymyksissä Hämeenlinnan alueella ja muualla Suomessa.
Kirjoittajat
Nina Kokkonen on Ympäristönsuunnittelu Oy:n toimitusjohtaja sekä ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija. Hänellä on 20 vuoden kokemus ympäristöalan asiantuntijatyöstä sekä yritysten ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten konsultoinnista.
Arto Remes on Ympäristönsuunnittelu Oy:n maanmittausinsinööri (AMK) ja kokenut kaavan laatija. Hänellä on vankka kokemus asemakaavoista, ranta-asemakaavoista, rantaosayleiskaavoista ja maankäytön suunnittelusta eri puolilla Suomea. Arto toimi Tuuloksen rekitehtaan asemakaavan muutoksessa kaavan laatijana.
Julkaistu 14.10.2026